Mistä meidät muistetaan?

Se riippuu varmasti siitä, mistä perspektiivistä asiaa tarkastelemme. Yksi asioista lienee se, että joko pystyimme ottamaan ilmastonmuutoksen haltuun tai sitten vain sopeuduimme sen aiheuttamiin muutoksiin elinympäristössämme, joka ennen pitkään kävi elinkelvottomaksi. Toisenlainen kuva ajastamme voi olla se, että joko liki 90 vuoden tauon jälkeen ihmisvihamielisyys valtasi kansallismielisyyteen verhottuna jälleen ihmisten mielialaa tai sitten vaihtoehtoisesti opimme tässä ajassa lopulta näkemään toisissamme ihmisen, olipa ihonväri tai elämänhistoria mikä tahansa. 

Suomessa, tämä aika tullaan muistamaan ainakin kahdesta asiasta. Ensimmäinen on kalkkiviivoilla kaatunut sote- ja maakuntauudistus, jota koitettiin ajaa läpi keinoja kaihtamatta, palveluita keskittäen ja antaen määräysvallan suomalaisten hyvinvoinnista ulkomaalaisille pääomasijoittajille. Tämä muistettanee epäonnistuneena ristiretkenä suomalaista hyvinvointivaltiota vastaan.

Toinen keskeinen asia, josta aikamme tullaan muistamaan, on koulutusleikkaukset. Se, kuinka hallitus leikkasi osaamisesta, koulutuksesta ja tutkimuksesta sillä seurauksella, että kansallinen osaamistasomme laski syöksyen, lasten ja nuoren pahoinvointi lisääntyi sekä kilpailukykymme rapautui kaiken tämän myötä.  

Heikkojen osaajien määrä on yli kaksinkertaistunut PISA-tutkimuksessa ja korkeakoulutettujen osuudessa Suomi on pudonnut kärjestä OECD-maiden keskitason alapuolelle. Meillä on yli 60 000 nuorta koulutuksen ja työelämän ulkopuolella syrjäytyneinä ja vuosikymmeniä jatkunut koulutustason nousu on käännetty laskuun.

Esimerkiksi nämä tiedot ovat olemassa, mutta silti menneet neljä vuotta tulevat jäämään historiaan suurina osaamisen, koulutuksen ja sivistyksen katovuosina. Tätä kaikkea siunailemme joskus tulevaisuudessa kauhistellen, ihmettelemme päättäjien lyhytnäköisyyttä ja ymmärtämättömyyttä. Joku nokkela varmasti hoksaa silloin, että kyllähän teillä oli jo tuolloin olemassa selvää paperille painettua näyttöä siitä, mihin suuntaan oikein ollaan menossa.

Mennyttä ei saa tekemättömäksi, mutta meillä on myös mahdollisuus jäädä historiankirjoitukseen ajanjaksona, jona ymmärsimme tehdyt virheet. Varhaiskasvatus ja perusopetus ovat tutkitusti parhaita paikkoja ehkäistä syrjäytymistä, molempiin täytyy olla valmis panostamaan jo pelkästään tämän tähden. 

Ammatillista koulutusta ja lukiota koulutusleikkaukset ovat puraisseet ehkä kipeimmiten. Jos tahdomme tulevaisuuden työelämään osaajia jotka luovat kilpailukykyä, täytyy meidän pystyä palauttamaan rahat koulutuksen järjestämiseen ja lähiopetustunnit vähintään 30 viikkotuntiin. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen hiljainen rahoituksellinen kuristaminen on lopetettava ja annettava niille myös taloudellisesti aito mahdollisuus kehittää alueita, kouluttaa korkeatasoisia osaajia sekä tehdä laadukasta tutkimusta sarallaan.

Jospa meistä tullaankin lopulta muistamaan se, että me palautimme ihmisyyden päätöksenteon keskiöön ja lopetimme korpivaelluksen kurjuuden polulla. 

Vain aika näyttää, mistä meidät lopulta tullaan muistamaan.

Miikka Kortelainen
Kajaani
kansanedustajaehdokas (vas)

MEDIAPANKKI

Lataa painolaatuiset kuvat sekä logot täältä.

 

logo vasemmisto RGB musta

YHTEYS

Miikka Kortelainen
kortelainen.eduskuntaan
@gmail.com
045 1335 123/Miikka

© 2019 Miikka Kortelainen. All Rights Reserved. Designed by ARRdesigns